Oskar Raja-ahon ”Nuijamies” (1920)

Rautarunkoisen kipsiveistoksen vauriot olivat saaneet alkunsa kaatumisesta tai vastaavasta vahingosta ja pahentuneet aikaa myöten. Jalustan rakenne oli rikkoutunut täysin ja jalat katkenneet useasta kohtaa. Rakenteen vääristyttyä veistos oli muuttunut epävakaaksi ja vaaralliseksi. Lisäksi veistoksen patinoitu maalipinta oli krakeloitunut ja hilseillyt irti laajoilta alueilta.

Ennen museoon päätymistään veistosta oli restauroitu liimauksin ja mittavin päällemaalauksin, mutta sopimattomat materiaalit olivat edistäneet vaurioitumista. Konservointiin käytettyjen materiaalien valintaa ohjasivat kattavat materiaalianalyysit.

Tekninen konservointi aloitettiin kiinnittämällä alkuperäinen maalipinta. Vanhat liimasaumat purettiin ja murtopinnat puhdistettiin. Osat liimattiin uudelleen ja runsaat puutoskohdat täydennettiin. Jalustan pohja vahvistettiin ja sen alareuna suoristettiin. Vanhat päällemaalaukset poistettiin, jolloin teoksen alkuperäinen väri pääsi esiin. Lopuksi veistoksen ulkoasu yhtenäistettiin retusointimaalaamalla täydennykset ja maalinpuutosalueet.

Konservointiprosessin lopputuloksena oli rakenteellisesti stabiili ja visuaalisesti eheä veistos.

Rakennevaurioisen kipsiveistoksen konservointi oli Sinin esinekonservoinnin opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Teos kuuluu Keski-Suomen museon kokoelmiin.